torstai 2. kesäkuuta 2011

Better days to come

Tänään oli ihan älyttömän kuuma päivä, mutta silti oli taas astetta parempi päivä töissä. Ja mä tein kuitenkin 9 tunnin työpäivän. Iltapäivästä jaksoin auttaa työkavereita asukkaiden syöttämisessä, kun olin saanut omat hoidettavani syötettyä. Nyt vois sanoa, että kertaakaan ei tullu sellasta über-fatiikki-oloa, että tulis ihan totaalinen stoppi ja mielessä pyöris vaan se että haluun kotiin ja saikulle. Kyllä mä silti taukoja pidin ja pidin kylmäpussia selässä ja niskassa välillä. Eli jos tuntui että väsyttää, niin mä en antanut sen väsymyksen mennä siitä niin pitkälle et tulis tosi paha olla, vaan hidastin tahtia ajoissa. Tänään alko tuntumaan pitkästä aikaa siltä, että ajatuskin kulkee taas paremmin.
Ja siis, kyllä, mulla on tunto aaltoillut jaloissa koko päivän, eli en ees muista millon ne ois olleet ihan "normaalin" tuntuiset ilman pienintäkään merkkiä tuntohäiriöistä. Mutta en mä enää kiinnitä siihen huomiota.

Huomenna taas 8 tunnin päivä. Mulla on pari tuntia "varastossa" silleen, että oon tehnyt ylimäärästä ja voin ottaa ne jossain vaiheessa pois. Mä en vaan kauheen herkästi ala niitä ottamaan, koska myöhemmin voi iskeä sellanen aivan täydellisen kamala päivä jollon antais mitä tahansa et pääsis lähtemään aikasemmin, ja sillon voi sitten vapaasti lähteä. Ja jos väsyttää ja tuntuu ankealta, niin monesti oloa helpottaa jo se tieto siitä, että vois lähteä aikasemmin jos haluais.
Oon muutenkin miettinyt, että voisin tehdä pienissä pätkissä tunteja sisään sillon kun on hyviä päiviä ja jaksaa, eli siis tulla iltavuoroon vaikka puoli tuntia tai tunnin aikasemmin. Niitäkin vois ottaa pois sitten joskus kun siltä tuntuu. Ja jos niitä kertyy paljonkin eikä tuukaan kovin huonoja päiviä, niin listan lopussa mä saan sitten yhden ylimääräisen vapaapäivän. :p

Ps. Perjantaina on eka pistoharjotus hoitajan luona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti